keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Tänään metsässä

Metsäpolut ovat aarreaitta ulkoilijalle, sillä luonnosta saa rajattomasti energiaa, kun sen oikein oivaltaa. Meillä suomalaisilla on jokamiehenoikeus, joka antaa mahdollisuuden samoiluun metsissä ilman maanomistajan lupaa.

Metsä koostuu puista, joiden latvukset muodostavat lähes yhtenäisen peitteen, niiden alapuolella kasvaa alempina kerroksina, pienempiä puita, pensaita, varpuja ym.

Kaikissa vihreissä kasvinosissa, lehdissä ja neulasissa tapahtuva fotosynteesi mahdollistaa elämän maapallolla, siksi näitä arvokkaita maapallon hiilidioksidia käyttäviä keuhkoja on hoidettava hyvin. Reippaalla liikunnalla metsissä, myös omat keuhkot toimivat ja kunto kohoaa.

tiistai 30. lokakuuta 2007

Hintansa arvoista

Kävin tekemässä alkuviikon ostokset Prismasta. Siinä huomio kiintyi kotimaisen tomaatin ja -kurkun hintaan. Kummallakin on sama hinta 3,55 €/kilo.

Kasvihuonetuotteet ovat aika kalliita kun hintaa vertaa muihin elintarvikkeisiin. Varmaan noissa lasinalaistuotannon vihanneksissa on energian hinnannousu selkeimmin näkyvissä. Ei voi enää sanoa suomalaisia maataloustuotteita halpahintaisiksi.

Hinnat ovat niin suhteellisia sillä mm. National Geographic lehti maksaa irtonumerona 8:20 €. Tuolla hinnalla saa reilun kilon tomaattia ja toisen kurkkua, mutta hintansa arvoisia, ovat niin elintarvikkeet, kuin hyvä lukeminenkin.

maanantai 29. lokakuuta 2007

Reaaliaikaista

En tiedä miksi joitakin kanssaihmisiä kummastuttaa, kun toimin toisin, kuin tämän ikäisen miehen oletetaan toimivan. Kysymys on vain television katsomistottumuksista. Ensinnäkin minusta on aivan sama mitä telkusta katson. En ole mikään urheilun seuraaja, mutta hyvistä elokuvista pidän. Niitä olen ostanut lähinnä DVD levyinä kirpputorilta, jolloin voin katsoa hyvän elokuvan vaikka viikon välein uudelleen. Telkkarista tulee harvoin minua kiinnostavia elokuvia. Yleensä ne esitetään sellaiseen aikaan, että ne saattavat jäädä katsomatta. Tallentavaa boksia en ole nähnyt tarpeelliseksi.

Seuraan melkein joka päivä Kauniit ja rohkeat, joten Forresterin ja Maronen asiat ovat jo yli 10 vuoden ajalta todella tuttuja. Yleensä katson myös Salatut elämät ja todelliseen koukkuun olen halunnut Big Brotheriin. Katson Janne Katajan Ekstran ja illan lähetyksen aivan joka päivä. Kaksi edellistäkin tuotantokautta katsoin huolellisesti ja ajatuksella. Tällainen BB:n kaltainen reality on sellainen, että se on katsottava päivittäin tai sitten ei koskaan. Olen keskustellut joidenkin kanssa, jotka katsovat harvoin sunnuntain päälähetyksen, mutta ovat muuten ohjelmasta täysin ulkona. Eihän se ihmistenvälinen draama, sillä tavoin aukene.

Tämän vuoden BB on erilainen aikaisempiin verrattuna, koska taloon on tullut jälkikäteen enemmän väkeä. Martina Aitolehti oli hyvä piristys, mutta hän joutui henkilökohtaisen asian vuoksi poistumaan. Nyt on mielenkiintoista seurata miten 56 vuotias aviossa oleva Riitta sopeutuu nuorten joukkoon. Uskon hänen puoleltaan sopeutumisen olevan helppoa, mutta mm. Farbod tuntuu ottavan kilpailun palkinnosta niin tosissaan, että hänelle uuden ikäihmisen tulo taloon on jonkinmoinen shokki. Siinä sitä olisikin jos Riitta selviytyisi loppupeliin, ja kenties voittoon saakka.

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Aivoinfarktin oireita

Sain oheisen tekstin äsken sähköpostiini. Siinä on todella tärkeää asiaa, joka voi levitä myös blogien välityksellä. Pistetään asia kiertämään!


Aivoinfarktin oireita
Ingrid kompuroi ja kaatui, kun hän oli seurueen kanssa grillaamassa. Hänelle tarjouduttiin tilaamaan ambulanssi, mutta hän vakuutteli kaikille olevansa kunnossa: hän oli vain kompastunut kiveen uusien kenkiensä takia. Koska Ingrid vaikutti vähän kalpealta ja vapisevalta, häntä autettiin siistiytymään ja hänelle tuotiin uusi lautasellinen ruokaa. Ingrid vietti lopun iltaa hilpeänä ja iloisena. Ingridin aviomies soitti myöhemmin ja kertoi kaikille, että hänen vaimonsa oli toimitettu sairaalaan. Ingrid kuoli klo 23.00. Hän oli saanut grillauksen aikana aivoinfarktin eli aivohalvauksen. Jos läsnäolijat olisivat tienneet, miten tulkita aivoinfarktin oireita, saattaisi Ingrid vielä elää.
Toisinaan aivoinfarktin oireita ei huomaa, se kun on usein sinänsä täysin kivuton. Aivohalvauksen uhrilla voi kuitenkin olla todella vakavia aivovaurioita. Ihmiset, jotka ovat lähellä, eivät vain tunnista niitä. On tärkeä osata tunnistaa aivoinfarkti ja toimittaa potilas hoitoon kolmen tunnin sisällä.


Aivoinfarktin oireita ovat mm.

  1. Epäterävä tai hämärä näkö, etenkin toispuolinen
  2. "verhon laskeutuminen" toisen puolen näkökenttään
  3. kahtena näkeminen
  4. huimaus-, tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt
  5. äkkinäinen heikkous ja tunnottomuus, jopa äkillinen halvaus raajoissaetenkin toispuolisesti
  6. voimakas päänsärkyäkillinen pahoinvointi
  7. hetkelliset tajunnan menetykset tai tajunnan tason laskeminen (pyörtyminen, sekavuus).

Huomioi, että aivoinfarkti voi tulla minkä ikäiselle hyvänsä!
Lääkärit sanovat, että läsnä olijat voivat tunnistaa henkilön aivohalvauksen seuraamalla seuraavia neljää askelta:

  1. Pyydä henkilöä hymyilemään. Hymyileminen ei onnistu, jos henkilöllä on aivohalvaus.
  2. Pyydä henkilöä toistamaan jokin yksinkertainen lause, esimerkiksi: "Tänään on kaunis ilma". Lauseen toistaminen on vaikeaa, mikäli henkilöllä on aivoissaan sisäinen verenvuoto.
  3. Pyydä henkilöä kohottamaan molemmat kädet. Mikäli hän ei pysty kohottamaan käsiään, on syytä epäillä aivohalvausta.
  4. Pyydä henkilöä ojentamaan kielensä ulos. Jos kieli on mutkalla ja roikkuu viistossa, on kyse aivoinfarktin oireesta.

Jos oireilevalla henkilöllä on ongelmia yhdessäkin näistä askeleista, on heti soitettava hätänumeroon ja kuvailtava sinne hänen oireensa.

Eräs kardiologi on todennut, että jos tämän sähköpostiviestin lähettää vähintään kymmenelle ihmiselle, voi sen avulla pelastaa yhden elämän.
Lähetämme päivittäin niin paljon "roskaa", että voimme kerrankin laittaa linjoille jotain järkevää, vai kuinka?


Pistä hyvä kiertämään!


lauantai 27. lokakuuta 2007

Oikeaan aikaan

Katselin kalenteria ja hämmästyin, kun Jouluun on vain kahdeksan viikkoa aikaa. Tässä viikonvaihteessa siirrämme kellot talviaikaan, tuntuu edelleen hyvin kesäiseltä, ja sehän elämässä ratkaisee miltä tuntuu.

Pitänee ryhtyä jo tänään katselemaan kaikki kellot esille, jotta ainakin suurin osa tuli siirretyksi oikeaan aikaan. Niitä siirrettäviä on muuten sitten vallan valtavasti. Ei millään uskoisi miten monta kelloa taloudessa tarvitaan. Melkein kaikissa elektronisissa vehkeissä on jonkinlainen ajannäyttäjä. Hellat, puhelimet, kamerat, telkkarit radiot ym. ym.

perjantai 26. lokakuuta 2007

Tuoteseloste

En sanoisi että olen harmissani, mutta kuitenkin ”närästää” se, miten lihajaloste- ym. elintarvikepakkausten tuoteselosteet on painettu pienellä tekstillä.

Selviäähän asia suurennuslasin avulla, joten ongelma on ollut siitä saakka vähäinen, kun suurennuslasista tuli tärkeä keittiöväline.

Toivoisin, että tuoteselosteet painettaisiin isommalla fontilla, koska yleensä pakkauksessa on riittävästi tilaa. Toinen vaihtoehto olisi, että tuoteseloste seuraisi reseptin tapaan liimattuna pakkauksen kyljessä.

Varmaankaan ihan nuoret eivät tällaista ongelmaa tunnista, mutta hieman vanhempana haluaisin tietää, mitä ostan, siksi nämä tiedot olisi hyvä olla helppolukuisessa muodossa.

torstai 25. lokakuuta 2007

Ajankuluksi

Aika kuluu portailla istuessa (Coma Ruga)

keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Mieluummin asun maalla

Asuntojen hinnat ovat nousseet ja varmaan niiden nousu jatkuu ainakin parhailla paikoilla.

Voiko sitä sitten kerrostaloasuja parempaa paikkaa hakea, kuin Kuokkalan sillan Jyväskylän kaupungin puoleiselle rannalla kohoavaan 12 kerroksiseen torniin. Monille perheille siellä on tilaa, ja varmaankin pitkänpäälle tuottava sijoitus.

Kadehtimatta, sittenkin minusta on mukavampaa asua maalla, kuin korkeassa kerrostalossa.

tiistai 23. lokakuuta 2007

Takaa ajossa näkyy vauhti


Päivänkakkarasta voi laskea terälehtiä ja antaa niille haluamansa merkityksen. Rakastaa — ei rakasta siinä sitä pulmaa onkin, jos itse rakastaa.

Minä rakastan luontoa ja laskenkin kaikenlaista. Luonnossa liikkuessani pidän kameraa lisäpainona . Saapahan sekin rakkine osansa ulkoilusta. Tällaisella omaksi ilokseen kuvaavalla ei ole suorituspainetta, voi ihan huoletta ottaa huonoja kuvia.


Vuoden 2007 luontokuva on hieno kuva, jonka joku tekniikkaan rakastunut himokuvaaja olisi saattanut raahata roskakoriin. Onneksi Lassi Rautiainen ei niin tehnyt. Takaa-ajo kuvassa näkyy aito liike, siitä näkee miten sudet saavat aikaan vauhtia metsän kuninkaalle.

Annoin yleisöään mielestäni parhaalle luontokuvalle, mutta tyhmyyttäni en hirvennyt voittajalle ääntäni antaa, nyt sitä harmittelen. Voittajakuva on ilman muuta puhuttelevin kuva siitä joukosta.




maanantai 22. lokakuuta 2007

Suolampi

Lammen pinnalla kimmeltää syksyn valo,

loistavat kirkkaan veden tummat sävyt.

Minä kuuntelen luonnossa tuulen huminaa,

aaltojen loisketta.

Myös tyvenen minä tunnen,

hetken jolloin tuuli on hiljaa,

ja veden pinta on tyyni.


Mättäällä odottavat poimijaa jo,

punaiset karpalot.

torstai 18. lokakuuta 2007

Voi saasta

Mielenkiintoinen aihe tämä Valokuvatorstai N:o 64. Ihmisen hylkäämää saastetta ja törkyä on kaikkialla, etenkin siellä missä sitä ei pitäisi olla. Eräs yleisesti saastutettu paikka on useimpien metsäautoteiden kääntöpaikka. Niihin on sitten kerätty jos jonkinlaista roinaa, ongelmajätteitäkin. Ei ole mikään kumma tehtävä bongata aika ihmeellisiä asioita suomalaisesta luonnosta. Ilmeisesti kuitenkin maanantaina 22.10 palkitaan aivan toisenlainen Suomen luontokuva 2007.

keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Meneekö metsään

Jos terveydenhoitajien työtaistelu alkaa, voi todeta, että poliitikkojen homma on mennyt metsään. Vikaa on taatusti niin sysissä, kuin sepissäkin, sillä hoitajat ovat varmaan ansainneet palkkansa. Tähän pahaan kiistaan on pystyttävä löytämään sopu ilman, että syyttömät siitä joutuisivat kärsimään.

Lupaus on pahempi kuin velka, joten sen viisauden tulisi nyt olla täysin selkeä kaikille poliitikoille, terveydenhuollon työnantajille ja työntekijöille.

tiistai 16. lokakuuta 2007

Tarpeetonta pakkaamista

Kaupassa on monien tuotteiden kohdalla todella suurta ylipakkaamista. Kaiken muun lisäksi ostokset pakataan turhiin muovipusseihin.

Eläkeläisenä minä hoidan meidän perheen juoksevat kauppa-asiat. Ensimmäisenä tehtävänä, päätin poisoppia muovipussikulttuurista. Se olikin hyvin helppoa, sillä ei tarvinnut kuin ottaa auton takakonttiin mukaan kestokori. Se on siellä aina valmiina. Pakkaan tavarat kaupan kärrystä koriin, jolla kuljetan ne kotona sisään ja palautan korin odottamaan autoon seuraavaa kaupassakäyntiä.

Siltä varalta, että kävisi niin hassusti, että kori unohtuisi jäämään pois autosta , pidän varalla paria vanhaa kassia autossa. Se onkin joskus ollut tarpeen, kun olen ostanut enemmän mitä siihen vakio koriini kohtuudella sopii.

Toivottavasti kaupat luopuvat koko muovikassi hömpästä kokonaan, sillä onhan tarpeeton muovinosto asiakkaallekin jonkinmoinen kustannuserä vuoden mittaan.

http://kulutusjuhla.com/?p=1089

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Jäässä

Hiljainen metsä uinuu lammen rannalla. Vedenpinta on saanut syksyisen jääkatteen. Koivun- ja lepänlehdet tanssivat vienossa tuulessa, liukkaalla jäällä. Ne tekevät jotenkin levottoman vaikutuksen, niiden rauhallinen liike vavahduttaa ihmistä.

Auringon säteet eivät kultaa tänään metsää, sillä aurinko paistaa näkymättömissä, paksujen pilvien yläpuolella. Auringon olemassaolon voi silti aistia, ja hiljentyä kuuntelemaan syksyisen metsän sanomaa.

lauantai 13. lokakuuta 2007

Lidlistä

Käyn satunnaisesti ostoksilla Lidlissä, sillä siellä joitakin tuotteita, joita haluan todella ostaa. Niitä on ruokatavaroissa, mutta myös keskipöydän koreissa.

Lidlin kassajärjestelmää pidän hyvänä oivalluksena, vaikka monille suomalaisille siihen saattaakin olla vaikea tottua. Minusta kassan jälkeen tuotteet on helppo pakata käryyn takaisin samaan tahtiin, kun kassa niiden hinnat näpyttelee. Minä en käytä kauppojen muovikasseja, vaan autoni takalaatikossa on kori, johon siirrän ostokseni kaupan kärrystä.

Ei kai pitkässä kassahihnassakaan mitään vikaa ole, mutta ihmisillä on vaikea poisoppia mistään tavanomaisesta, siksi myös tällaiseen sakasalaisen tehokkuuden ilmentymään.

perjantai 12. lokakuuta 2007

Martina aiheuttaa tunnekuohuja BB talossa

Minusta BB on parasta mitä TV-ohjelma voi tarjota. Monilla on siihen kielteinen asenne. Varmaan se johtuu vain siitä, että he eivät ole paneutuneet tähän ohjelmaan, eivätkä tunne talon väkeä.

Tällaisia me olemme kuin nuo nuoret tuossa suljetussa ympäristössä, jossa kukaan ei voi kauaa näytellä, ei edes Martina Aitolehti. Siellä paljastuu ihmisen sisin aivan väkisin.

Tuskin edes kielenkäyttö oli sen kummempaa vaikka mukana olisi vanhempaakin väkeä, mutta iäkkäämpänä on mukavampaa katsella nuorten toilailuja.

Kaikki talossa olevat ovat minun suosikkejani, joista yhden kohtalona on pudota ohjelmasta viikoittain pois. Eniten toivoisin kauniin julkkis jäsenen pysyvän mahdollisimman pitkään mukana. Tuskin hän kuitenkaan yltää voittopottiin, joskin voittajan veikkaaminen on vielä tässä vaiheessa aika vaikeaa.

Kuvagalleria

torstai 11. lokakuuta 2007

Nopeusvalvonnan puolesta

Asun suhteellisen vilkkaan tien tuntumassa, jossa on 60 km/h rajoitus. Valvonta ei ole kovinkaan tehokasta ja varmaankin suurin osa kulkijoista unohtaa tuon rajoituksen olemassaolon. Olen sen monesti testannut ajaessani. Körotellen tasaisesti sallittua kuuttakymppiä, jolloin suuri osa ohittaa ja vilkaisee alta kulmiensa, että mitä sinä ukko jarruttelet liikennettä.

Keskinopeuteen perustuva nopeusvalvonta on mielestäni hyvin asiallista ja se ei varmaan tarvitse välttämättä edes kovin kallista kalustoa. Sellaiset valvontapisteet toivoisin omankin taloni kohdalle.

Pitää ajella varovaisesti, etten ainakaan itse kärähdä. Nyt onkin kulunut jo useampia vuosia edellisestä nopeussakosta.

Alussa

Arki torstai!

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Energiaa maasta

Hallituksella ja miksei muillakin on miettimistä miten energia saadaan tulevaisuudessa:

  • vähäsaasteisesti
  • edullisesti
  • riittävästi

Euroopan-unioni tavoittelee uusiutuvan energian määrän kasvua nykyisestä 7%:sta 20% vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on aika suuri, joten edellyttää kivihiilen ja öljyn käytön merkittävää supistumista ja korvaamista uusiutuvalla energiatuotannolla.

Suomellakin riittää haastetta vaikka meillä on runsaasti uusiutuvia energiavaroja. Olkiluodon uusi atomivoimala lisää uusituvan käytön lisäämistarvetta. Suomi tavoittelee uusituvan energian 30% osuutta kokonaisenergiasta.

Yhdessä energiateollisuuden kanssa ministeri Mauri Pekkarinen on suuren haasteen edessä, kun kansa kaipaa halpaa energiaa.

Energiantuottamisesta on luotava myös maataloudelle houkutteleva tuotantovaihtoehto.

tiistai 9. lokakuuta 2007

Historiaa

Niin se on kulunut tämäkin päivä, lähinnä lenkkeilyn ja muun pienen puuhailun merkeissä. Olen myös tarkistellut miten vanhoja tuttuja löytyy netin kautta, tai Skypen käyttäjien joukosta. Kummempia löytöjä en ole onnistunut bongaamaan. Näyttää siltä yli 60 vuotiaat tuttuni eivät ole kovinkaan ATK asioihin suuntautuneita.


Minä kun en tule toimeen päivääkään ilman tietokonetta. Ensimmäisen tietokoneen hankin jo -80 luvun alussa, tosin Vic 20 taisi olla jo -70 luvulla. Commodoren jälkeen hankin Kaypro II, jonka käyttöjärjestelmä oli CP/M, jonka Dos sitten syrjäytti kokonaan. Tuossa koneessa oli kaksi 175 kt. Lerppuasemaa. Ohjelma oli toisella levyllä ja tiedostot toisella. Se oli muuten silloin kallis kone liekö ohjelmineen ja Star Gemini kirjoittimen kassa maksanut n. 16 000 markka. Muistaakseni pistematriisikirjoitinkin oli silloin 4000 markan hintaluokassa.

Vieläkin tuo kone on autotallissa, lähtisköhän se vielä toimimaan? Pitänee joskus kokeilla sitä.

maanantai 8. lokakuuta 2007

Sidoksia

Ihmiselon suurimpia mullistuksia ovat elämänmuutokset. Joskus ne ovat toivottuja ja odotettuja, mutta myös odottamattomia muutoksia saamme kokea. Kaikkiin on vain sopeuduttava.

Työeläkkeelle pääsy on niitä joita odotetaan, mutta sittenkin se on, kuin joka vuonna saapuva ensilumi, joka saapuu sittenkin aina yllättäen.

Eläkeläisen vapaaseen aikatauluun sopeutuminen on pitkä prosessi, joka alkaa vasta vähitellen tuntua mukavalta. Työn mukana sulkeutuivat niin monet viitekehykset lopullisesti. Entisiä työkavereita, asiakkaita ym. tapaa nykyisin lähinnä sattumalta. Eläkeläinen kokee helposti olevansa hyvin yksinäinen, vaikka miten etsisi uusia virikkeitä.

Tapasin äsken lenkkipolulla samoihin aikoihin eri työnantajalta eläkkeelle jääneen tutun miehen. Siinä pysähdyimme noin 20 minuutiksi muistelemaan mennyttä työaikaa. Samanlaiset asiat meillä ovat päällimmäisenä. Lasten omakotirakennusprojektit, liikunta- ym. harrastukset.

Hän on ollut tänä kesänä rakentamassa poikansa taloa, n. 3000 m² tontille pääkaupunkiseudulle. Tontilla on rakennusoikeutta runsaasti, joten hän suunnittelee muuttavansa ja rakentavansa oman talon tuolle poikansa tontille.

Hänellä oli hieno idea, jo toteutusvaiheessa, se pisti myös minut ajattelemaan, olemmeko mitenkään sidottu nykyiseen asuinpaikkaan.

sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Povattu ruuan hinnan nousu

Kansalaiset keskustelevat vilkkaasti ruuan hinnan kohoamisesta, joka tapahtunee viljan ja muiden ruuan raaka-aineiden hinnan kohotessa. Kuitenkaan kyse ei ole kovinkaan suuresta noususta, jos se pysyy n. 2,4 % tasolla. Pitkä kuljetusmatka, energia ja palkankorotukset saattavat nostaa ruuan hintaa enemmän kuin raaka-ainekustannusten nousu. No sen näemme aikanaan.

Ruokaa on riittävästi, ehkä liikaakin, ainakin suurimalle osalle ylipainoisista suomalaisista. Voisimme puhua enemmän ruuan kulutuksen vähentämisestä ja suuntaamisesta terveellisimpiin tottumuksiin. Hinta saattaa sittenkin olla vain sivuseikka, jos syömistottumuksia peilataan terveen ja normaalipainoisen ihmisen näkökulmasta.

Syödään vain kulutusta vastaavasti, voimme elää terveempinä.

lauantai 6. lokakuuta 2007

Tulevaisuus

Unelmat kantoivat tulevaisuuteen

kas kun, oli silloin uusi tupa.

Niin kului aika,

vaihtui vuosisata.

Nyt nurkalla kulkevat työmiehet,

jo purkumies vartoaa katolla,

pian murtuvat hirret,

-saapuu tulevaisuus.


Taas se on karannut

Tiedän kokemuksesta, että painon pudottaminen on helppoa, mutta painonhallinta on vaikeaa. Olen pudottanut monesti painoni lähelle normaalia, mutta ajan mittaan liikakilot ovat palanneet.

BB ohjelman viikkotehtävänä oli muutaman päivän kuntokuuri, joka sai minut miettimään jälleen omaa painoani. Tietenkin myös Elämä pelissä ohjelma on antanut aihetta ajatella omia tottumuksia.

Näistä syistä aloitan tänään oman poisoppisen kauden, jota jatkan toistaiseksi seuraaviin teemoihin tukeutuen.

  1. Aloitan avoimin mielin
  2. Ajattelen mitä syön
  3. Kirjaan mitä tavoista haluan eroon
  4. Liikuntapäiväkirja
  5. Ruokapäiväkirja
  6. Päivittäinen painonkontrolli
  7. Varaudun tilapäisiin sääntörikkomuksiin
  8. Tavoitteena pysyvä muutos
  9. Haluan voittaa vain itseni
  10. Palkintona hyvä elämä

torstai 4. lokakuuta 2007

Kirjat ovat halpoja

Vain 50 senttiä kirja kun kirja. Siinä jäävät kirjakerhonkin tarjoukset toiseksi, sillä kirjaston poistomyynnissä ei ole jatko-ostovelvollisuutta.

Hyviä kirjoja löysinkin ja painavia, sillä suurin kiinnostukseni on luontokirjoissa. Sellaiset hienot kuvateokset on painettu vahvalle paperille, eikä niitä ole lainaajien käsi kuluttanut. Mahtavin ostamani kirja oli 868 sivuinen ja se painaa 3,5 kiloa. Todellinen tietojärkäle!

Saipa meikäpoika kunnolliset hakuteokset omaan hyllyyn.

tiistai 2. lokakuuta 2007

Kennon siivous

Digijärkkärin kenno likaantuu, eikä kaikissa uusissakaan kameroissa ole vielä automaattista puhdistusta. Oman kamerani kennon törkyisyys on haitannut jo pitkään, mutta en ole sitä antanut minkään fotoliikkeen pudistettavaksi, vaikka niin olisi varmaan pitänyt tehdä.

Selailin Digitarvikkeen sivustoa ja siellä on tarjolla Sensor swap Survial Kit. Sellaisen tilasin ja paluupostissa sain pakkauksen, jolla pystyy tekemään monet kennon puhdistukset. Hyvät ohjeet olivat myös toimituksen mukana, joten homma sujui helposti, kun luin ohjeet pariin kertaan ennen kuin ryhdyin puuhaan. Testikuva pilvisestä taivaasta kertoi kennosta sen, miten välttämätön puhdistus on ja toinen kuva sai aikaan tyytyväisen ilmeen, vaikka jotakin kennolle jäikin seuraavaan puhdistuskertaan.

maanantai 1. lokakuuta 2007

Sudenkorento

Kun näet jättiläisen, tarkasta ensin auringon
suunta nähdäksesi, onko kyseessä kääpiön varjo.

- Novalis