Onko tämä syksyn merkki, kun rannoilla on veneitä nurinpäin? Miksi nyt jo, kun ilmat ovat vielä kesäisiä ja rannat ruskan kultaamia?
Jospa näitä veneitä ei ole käännetty käyttöön koko kesänä, jos ovat hylättynä maanneet tuossa asennossa koko kesän.
Sotuvene ei ole kovinkaan suosittu kuntoiluun, ja määräykset estävät perämoottorin käytön tällä järvellä, siksi monet venheet ovat saaneet lojua hyljättynä koko kauniin kesän.
Tässä eräänä päivänä painoin käden pakoputken päähän, josta sain kämmenen nokiseksi ja oivalsin, että putkessa on pieni vuoto. En yrittänyt konttailla auton alle, vaan soitin eilen tuttuun korjaamoon, kertoen että pitänee putkea hitsata. Aika löytyikin heti tälle aamulle. Ajoin korjaamoon kello 
Kassalla todettiin, että noin pienestä työstä ei nyt kirjoiteta laskua. Sehän kyllä sopii minulle, tulen kyllä toistekin, totesin kiitellen ystävällisestä palvelusta.
Jos en nuku hyvin ensiyönä tai nousen huomenaamuna väärällä jalalla, tai jos minulla on jokin paikka kipeänä, tai jos olen muuten harmissani, pyrin olemaan hiljaa pilaamatta muiden hyvää päivää.
Illat ovat jo niin pimeitä, että oikein pitää muistella, milloin kelloja siirretään talviaikaan. Onhan tässä vielä aikaa sillä talviaika alkaa lokakuun viimeisenä sunnuntaina, johon on vielä aikaa 5½ viikkoa.
Annetaan kesän jatkua ja poimitaan metsistä puolukoita ja sieniä, sillä niitä on siellä nyt todella paljon. Jos pitäisi etsiä vielä parempaa marjapaikkaa niin sitten pitää mennä kauppatorille.
Wikipedia.
Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello
Kaupungissa asuvat ihmiset ovat muuttolintuja, jotka keväällä lähtevät parvena maalle mökeilleen. Jotkut asuvat kesäasunnoissaan pidempään yhtäjaksoisesti, mutta jotkut ajavat muuttomatkan edestakaisin viikoittain. Kahden asunnon malli kuluttaa tankeittain fossiilista polttoainetta.
Mökkimatkoihin kuluu aikaa ja varmaan joskus kuluvat hermotkin, joita sitten siellä maalla ladataan. Kakkosasunnon ympärivuotisuus on investointi, joka antaa työtä monille, rakentajista - lumenauraajiin. Pienelle kansantaloudelle tällaisesta kulutuksesta on hyötyä.
Kesäasuntojen määrä on tasaisesti kasvanut ja monet rantamökit ovatkin todellisia hirsilinnoja, joiden mukavuus on hyvää omakotitasoa. Mökkeilystä on tulossa ympärivuotista, jolloin pitkiä matkoja ajetaan kelillä, kuin kelillä.
Onneksi ei meillä ole tiukkoja määräyksiä, kuten entisessä Neuvostoliitossa, jossa piti olla sisäinen passi. Se olisikin yhtä leimaamista, kun jokainen mökkikuntaan meno pitäisi todentaa omaan passiin. Niin olemme vapaita, kuin muuttolinnut.
Jyväskylän Ween ja Maan Wiljaa, on sellainen tapahtuma, jossa on vuosittain käytävä ostoksilla. Jo perinteinen tapahtuma on yleensä kylmä tuulinen tai sateinen. Tänään se oli vain sateinen ja märkä.
Tapahtuma on muutettu satamasta Messukadun varteen, johon se paremmin sopiikin, sillä väkeä liikkuu aina paljon tuossa tapahtumassa. Nyt on lisäksi tänään juostava Finlandia maraton ja Messuhallissa Hyvän olon messut. Johonkin aikaan messuhallissa tuntui lievää happivajausta, kun märkä kansa hyöri messupöytien ympärillä.
Järjestäjien määrittelemä Viikonlopun yleisötavoite 50 000 kävijää saattaa hyvinkin täyttyä.
Jauhot ovat halpoja elintarvikkeita, mutta siitäkin huolimatta toivoisi tuotteen olevan myös hajunsa ja makunsa puolesta käyttökelpoista. Yleensä näin onkin, myös tämän tuotteen kohdalla. Nyt kuitenkin satuin valitsemaan sellaisen talkkunapussin, joka jää syömättä vaikka parasta ennen päiväykseen on vielä aikaa kuukausitolkulla.
Selasin kauppakuitteja, mutta ei sitä löytynyt, joten en ole sata varma, mistä kaupasta pussukan olen ostanut. En viitsi sitä minnekään kauppaan kiikuttaa, ja arpoa onko se juuri heidän hyllystään. Valmistajalle tosin laitoin sähköpostia ja valokuvan pussista. Säilytän pussin toistaiseksi, jos valmistaja haluaa saada kyseisen tuotteen niin pyynnöstä sen kyllä heille postitan.
Työelämässä oli helppoa, kun esimies loi toiminnalle raamit ja työni oli siirtää tavoitteet omalle ryhmälle. Eläkeläisenä tämä on vaikeampaa, joskin vaimo on vaativa päällikkö, mutta se ei ole samanlaista.
Kaikissa harrastuksissa pitää nyt entistä enemmän ohjata itse toimintaansa. Olen yrittänyt luoda mielikuvan siitä millaista, mitä ja milloin haluan, samalla odotan että toiveeni toteutuvat. Olen huomannut, että tehdessäni alustavia suunnitelmia, joita korjaan muutaman viikon kuluttua, huomaan miten suunnitelma pahanen on jo hyvää vauhtia toteutumassa. Jos suunnitelmaa ei olisi, ei mikään etenisi, ei ainakaan haluttuun suuntaan. Jopa pienet asiat vaativat oman suunnittelunsa.
Aina ei pidä ajatella, että nyt mennään lujaa ja saavutetaan enemmän ja paremmin. Miten sellainen voisi olla hyvä tie, siinä stressaisi liiaksi ”tuttua miestä”. Tärkeintä on, kun saisin edes osan niistä asioista tehdyksi, jotka on kuitenkin tehtävä.
Harrastelijalla ei työn tulos ole yleensäkään parasta mahdollista, mutta koska vain tekemällä oppii, niin vaikeimmatkin asiat tulevat paremmin tehdyksi, kun on huolellinen noissa pienissä puuhissaan.
Kesä on selkeästi kääntymässä syksyyn, kun puissa ja pensaissa on värikkäitä marjoja ja lehdissä ensimmäisiä ruskan värejä.
Ruskan värien lisääntyessä tulen olemaan enemmän veneellä, enkä unohda kotiin myöskään kameraani
Helsingin-sanomat uutisoivat tänään vehnän hinnan kohoamisesta ja sen vaikutuksesta viljatuotteiden hintoja korottavasti. Linkki uutiseen!
Aamulehti puolestaan kirjoitti 30.8 ruisleivän hintajakautumasta, jonka mukaan, ruisleivässä raaka-ainetta on vain 4,5 % leivän hinnasta, Mylly, leipomo ja verot muodostavat hinnasta leijonanosan. Tuskin vehnäleipä poikkeaa tästä kovinkaan paljon, joten mahdollinen hinnannousu johtuu suurimmalta osiltaan muista syistä.
Aamulehti
Ruisleivän hintajakautuma:
Jotkut ovat jättäneet hyvästit televisioille, kun sen ohjelmatarjonta lisääntyy ja monipuolistuu, mutta lehtien tilauksista luopumisesta ei juurikaan puhuta.
Posti toi 218 euron laskun päivälehden kestotilauksesta. Tuolla rahamäärällä ostaisin dieselpolttoainetta noin
Luen mielestäni paljon, mutta päivälehteä, vain selaillen. Suurimman osan uutista kuuntelen radiosta ja televisiosta tai saan muun sähköisen median kautta.
Päivälehti on kuitenkin niin totuttu tapa, että ei siitä kannata poisoppia, voisi olla, että tilaus tulisi aika pian uudistettua, joten antaa vain Keskisuomalaisen saapua postilaatikkoon seuraavankin vuositilauskauden. Mitähän, jospa varaisinkin lehden lukemiseen nykyistä enemmän aikaa. Ainakin Laatikaisen pääkirjoitukset ovat aina luettavan mielenkiintoisia. Jospa säästänkin luontoa, vähentäen autolla liikkumista.
Kestävän kehityksen ajatukseen ei sovi luonnonvarojen rajaton tuhlaileva hyödyntäminen. Elintarvikkeiden kulutus kasvaa jatkuvasti erityisesti Aasian mantereella. Maapallon väkimäärä lisääntyy vauhdilla, joten ruokaa ja pudasta vettä tarvitaan paljon, kuten myös energiaa. Ruuan tehotuotannosta on hyvänä esimerkkinä GMO soijan tulo karjanrehuihin, ja sitä kautta myös ihmisravinnoksi. Voinemme olla varmoja, ettemme itse syö manipuloitua soijaa missään tuontituotteissa, mutta globaali ekokatastrofi voi tulla mahdolliseksi tällä menolla.
Ei taida kukaan uskoa siihenkään että siirtogeeneihin perustuva ruuantuotanto olisi kokonaan riskitöntä. Tuskin kuluu monia vuosia, kun puhutaan geenimanipuloidun lihantuotannon puolesta.
Vaikuttaa surkuhupaiselta miten Suomen liito-oravia ja valkoselkätikkoja suojellaan. Niiden asuinsijat ovat lähes ”pyhiä paikkoja”, verrattuna ihmisen ja hänen tulevaisuutensa suojeluun.
Teknologian kehittyessä tavoitteena on päästä sellaiseen tasoon, ettemme saastuta asuinseutujamme kohtuuttomasti, emmekä aseta riskinalttiiksi omaa terveyttämme. Erityisesti atomivoima on pitkässä juoksussa suuri riskitekijä, mutta elintason parantamiseksi tarvitaan paljon energiaa, joten ilman ydinvoimaa ei ilmeisesti selvitä.
Suomalaisina me olemme syrjässä suurista väestökeskittymistä, mutta se on vain näennäinen ilo, sillä vedet ja ilmasto ovat alati liikkeessä. Sateet ja tuulet voivat kuljettaa mukanaan saasteita hyvinkin kaukaa.
Paras tapa vaikuttaa, on noudattaa omassa elämässään kestäviä periaatteita. Mikäli kaikki muutkin (yli 6 miljardia ihmistä) tekevät samoin, niin silloin me ja jälkeemme tulevat elävät onnellisessa maailmassa.
Kuvassa Erkki Kalmarin biokaasuautoOn vain sen verran suuri, että sen kompensoiminen turhia ajoja vähentämällä tai ajotapaa rukkaamalla ei taida onnistua.
Voisi tuossa autoliiton laskelmassa olla mukana näitä ekologisia vaihtoehtoja, sillä vähän ajavalle autosta luopuminen voi olla harkittava ratkaisu. Autosta poisoppiminen ei ole nykyihmiselle mitenkään mieluinen ratkaisu.
Siirry: Autoliiton laskelmaan!
Syksyn merkit näkyvät luonnossa, mutta on niitä paljon muitakin. Erilaiset yhdistykset ja kerhot aktivoituvat toimimaan kesätauon jälkeen. Olen tänään ollut erään yhdistyksen ensimmäisessä kuukausi-illassa. Tuttu pororukka yli 20 henkeä oli paikalla, siinä sitä vaihdettiin kuulumisia, ja keskusteltiin digi TV:stä.
Kaikki tuntuivat jatkavan telkkarin katselua, mutta ei se siirtyminen ole ihan ongelmitta mennyt. Monilla tuntui kuvassa olevan häiriöitä, ääni napsahtelee ja paukkuu. Joku vanhempi boksi hukkaa kanavat. Oli joukossa sentään tyytyväisiäkin. Monet suunnittelevat jo vanhan boksin vaihtoa uudenpaan ja kalliimpaan tallentavaan. Digiboksin ja tietokoneen yhteiskäytöstäkin oli puhetta.
Onkohan sellaista vaihtokovalevyllistä boksia, jonka kovalevyä, voi käyttää myös tietokoneen lisämuistina. Siihen ei meidän joukosta löytynyt asiantuntemusta, mutta sellainen boksi kiinnostaisi minuakin.
Ei tässä tontilla montaa omenapuuta ole, sillä eivät ne oikein hiesusavimaassa menesty. Pahinta kaikesta on kuitenkin lähes kesyyntyneet rusakot, jotka talvella verottavat omenapuiden alimmat oksat, joskus runkoakin. On niitä suojattu verkoilla ja hajusteilla ym. Ovelia rusakot ovat, tai sitten ainakin viisaita.
Nyt näitä vähiä omenoita on syönyt pihlajanmarjakoi. Ei sekään ole mikään ihme, kun ei tänä syksynä ole pihlajanmarjoja, joten koiden on pakko etsiä korvaava ravintoa. Sen verran minulla on luomuhenkeä, että torjunta-aineita en suuremmin suosi. Eivät ne oikein käytettynä ole haitallisia, mutta suhteessa hyötyyn, niihin ei mielestäni ole tarvetta.
Rounruppia pitää käydä maanantaina ostamassa, sillä vattu on tullut, jo siihen ikään, että sen poistamisen aika on nyt. Keväällä istutimme jo vattua uuteen paikkaan, joten tuo vajaa ½ aaria joutaa ensi kesänä jollekin muulle kasville. Se on nyt niin multavaa, että siinä voisi viljellä vaikka kurpitsaa. Naapurin tallilta voikin hakea siihen kunnollista hevonsontaa syysmuokkauksen alle.
