maanantai 8. lokakuuta 2007

Sidoksia

Ihmiselon suurimpia mullistuksia ovat elämänmuutokset. Joskus ne ovat toivottuja ja odotettuja, mutta myös odottamattomia muutoksia saamme kokea. Kaikkiin on vain sopeuduttava.

Työeläkkeelle pääsy on niitä joita odotetaan, mutta sittenkin se on, kuin joka vuonna saapuva ensilumi, joka saapuu sittenkin aina yllättäen.

Eläkeläisen vapaaseen aikatauluun sopeutuminen on pitkä prosessi, joka alkaa vasta vähitellen tuntua mukavalta. Työn mukana sulkeutuivat niin monet viitekehykset lopullisesti. Entisiä työkavereita, asiakkaita ym. tapaa nykyisin lähinnä sattumalta. Eläkeläinen kokee helposti olevansa hyvin yksinäinen, vaikka miten etsisi uusia virikkeitä.

Tapasin äsken lenkkipolulla samoihin aikoihin eri työnantajalta eläkkeelle jääneen tutun miehen. Siinä pysähdyimme noin 20 minuutiksi muistelemaan mennyttä työaikaa. Samanlaiset asiat meillä ovat päällimmäisenä. Lasten omakotirakennusprojektit, liikunta- ym. harrastukset.

Hän on ollut tänä kesänä rakentamassa poikansa taloa, n. 3000 m² tontille pääkaupunkiseudulle. Tontilla on rakennusoikeutta runsaasti, joten hän suunnittelee muuttavansa ja rakentavansa oman talon tuolle poikansa tontille.

Hänellä oli hieno idea, jo toteutusvaiheessa, se pisti myös minut ajattelemaan, olemmeko mitenkään sidottu nykyiseen asuinpaikkaan.

Ei kommentteja: